Att vem lyssnar man nu på? : Intressekonflikter och etiska överväganden i socialt arbete med personer med utvecklingsstörning

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Socialarbetare balanserar ofta mellan olika intressen och värden. När klientens önskemål inte stämmer överens med organisationens riktlinjer, vad bör socialarbetaren prioritera? Vad är viktigast, att klienten själv får bestämma över sitt liv eller att klienten har det tryggt? Spelar det någon roll om klienten har utvecklingsstörning? Samtidigt som intressekonflikter och etiska dilemman är en oundviklig del av det praktiska sociala arbetet finns det inget facit på dem. I denna avhandling har jag studerat intressekonflikter och etiska överväganden i socialt arbete inom omsorgen om personer med utvecklingsstörning. Följande frågor tjänade som utgångspunkt för studien: Hurdana intressekonflikter och etiska dilemman kan det uppstå i socialt arbete inom omsorgen? Hur hanterar socialarbetare dessa situationer? Undersökningsmetoden var halvstrukturerade kvalitativa intervjuer, och sammanlagt intervjuade jag elva socialarbetare. De centrala teoretiska begreppen var Lipskys (1980) gräsrotsbyrokrat och reflexivitet (Fook 2005; Karvinen-Niinikoski 2005). Jag kodade intervjutranskriptionerna och kategoriserade innehållet i intervjuerna enligt systemet som Strauss och Corbin (1990) kallar öppen kodning. Resultaten visar att intressekonflikter och etiska dilemman i socialt arbete inom omsorgen kan delas in i två analytiska grupper: konflikter som uppstår mellan olika värden och parter samt konflikter som är relaterade till organisationen. De centrala konflikter som uppstår mellan olika värden och parter kan sammanfattas i frågorna: Hur långt bör socialarbetaren respektera klientens självbestämmanderätt? Vem är klienten: personen med utvecklingsstörning, hans eller hennes anhöriga eller bådadera? Och hur kan man i praktiken förverkliga rättviseprincipen? Konflikter som är relaterade till organisationen synliggör för sin del socialarbetarens dubbla lojaliteter mot klienten och organisationen. Studien visar att socialarbetare har olika strategier att hantera intressekonflikter och etiska dilemman. De använder sig av sina egna resurser, söker stöd i sitt nätverk och försöker ändra på situationen. Andra strategier är vidare att de accepterar realiteterna och drar gränser för det egna arbetet, använder sig av rationella metoder och har ett empatiskt förhållningssätt. Resultaten pekar vidare på att den egna erfarenhetsbaserade kunskapen samt stödet från kollegerna och den närmaste chefen har stor betydelse i oklara situationer. Resultaten stämmer således överens med tidigare undersökningar där det kollegiala stödet har identifierats som en central faktor som stödjer socialarbetare i deras arbete. Därtill påvisar resultaten att konflikten mellan socialarbetarens roll som gräsrotsbyråkrat och den egna organisationen aktualiseras först i socialarbetarnas relationer till högre chefer. Vidare är ett reflexivt förhållningssätt till det egna arbetet en del av den egna professionalismen

Yritysideasta liiketoimintasuunnitelmaksi : Case: JoSil Design

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia yrittäjäksi ryhtymistä, yritys- ja liikeidean kehittymistä ja muotoutumista liiketoimintasuunnitelmaksi. Tavoitteena oli myös laatia toimiva liiketoimintasuunnitelma tekijän omalle, käsintehtyjä koruja ja piensisustusesineitä suunnittelevalle, valmistavalle ja myyvälle yritykselle. Yritys on suunniteltu perustettavaksi aikaisintaan vuonna 2014. Liiketoimintasuunnitelmassa esitellään perustettavan yrityksen perustiedot, suunniteltu toimintatapa, yritystoiminnan tavoitteet ja keinot. Liiketoimintasuunnitelmaa varten kehitettiin harrastuksesta alkunsa saaneesta yritysideasta sopiva liikeidea, jonka lisäksi laadittiin markkinointisuunnitelma, yrityksen perustamislaskelmat sekä rahoitussuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelma viimeisteltiin koko yrityshanketta arvioivilla SWOT- ja riskianalyyseillä sekä toteuttamissuunnitelmalla ja aikataululla. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen lähdeaineistona käytettiin kirjallisuutta yrittäjyydestä, liiketoiminnan suunnittelusta ja yrityksen perustamisesta sekä aihepiirin sähköisiä lähteitä. Liiketoimintasuunnitelman markkina- ja kilpailija-analyysiin sekä perustamislaskelmiin käytettiin internetistä saatavia tietoja. Tekijän yrittäjävalmiuksia ja yrittäjyysominaisuuksia analysoitiin Finnveran yrittäjätestillä sekä kyselytutkimuksella. Tekijä tulee hyödyntämään opinnäytetyötä yrityksen perustamisvaiheessa, jolloin liiketoimintasuunnitelmaa tullaan täydentämään ja laskelmat päivittämään. Yritys tullaan perustamaan yksityisenä elinkeinoharjoittajana eli toiminimellä ja se tulee pääasiallisesti toimimaan verkkokauppana. Yritys ei tule tavoittelemaan suurta kasvua tai tuottoa, vaan toiminta pyritään pitämään pienenä mutta kannattavana. Yrityksellä on kohtuulliset mahdollisuudet menestyä tavoitteidensa mukaisesti.The purpose of this thesis was to study starting up entrepreneurship, forming a business idea and developing it into a business plan and to create a functional business plan for the author’s own company, which designs, manufactures and sells handmade accessory jewellery and small interior items. The plan is to set up the company at the earliest in year 2014. The business plan introduces basic company information, planned way of functioning and the objectives and the means of entrepreneurship. The business plan was created by developing the entrepreneurship idea originated from a hobby into a suitable business idea, by drawing up a marketing plan, foundation calculations and a financing plan. The business plan was finalized with SWOT- and risk analysis, action plan and schedule. The source material used for the theoretical frame included professional literature related to entrepreneurship, business planning and company establishment and electronic sources. The market and competitor analysis and the financial calculations were based on the information available on the internet. The readiness for entrepreneurship and the characteristics of the author were evaluated with Finnvera’s entrepreneurship test and with a questionnaire survey. The author will exploit this thesis when founding the company. The financing calculations are to be updated at that time. The company will be founded as a private company name and it will mainly operate as a web shop. The company is aiming to remain small but profitable rather than aiming for extensive growth or big income. The company has reasonable chances to succeed according to its objectives

Prompting AI Art: An Investigation into the Creative Skill of Prompt Engineering

Humankind is entering a novel era of creativity - an era in which anybody can synthesize digital content. The paradigm under which this revolution takes place is prompt-based learning (or in-context learning). This paradigm has found fruitful application in text-to-image generation where it is being used to synthesize digital images from zero-shot text prompts in natural language for the purpose of creating AI art. This activity is referred to as prompt engineering - the practice of iteratively crafting prompts to generate and improve images. In this paper, we investigate prompt engineering as a novel creative skill for creating prompt-based art. In three studies with participants recruited from a crowdsourcing platform, we explore whether untrained participants could 1) recognize the quality of prompts, 2) write prompts, and 3) improve their prompts. Our results indicate that participants could assess the quality of prompts and respective images. This ability increased with the participants' experience and interest in art. Participants further were able to write prompts in rich descriptive language. However, even though participants were specifically instructed to generate artworks, participants' prompts were missing the specific vocabulary needed to apply a certain style to the generated images. Our results suggest that prompt engineering is a learned skill that requires expertise and practice. Based on our findings and experience with running our studies with participants recruited from a crowdsourcing platform, we provide ten recommendations for conducting experimental research on text-to-image generation and prompt engineering with a paid crowd. Our studies offer a deeper understanding of prompt engineering thereby opening up avenues for research on the future of prompt engineering. We conclude by speculating on four possible futures of prompt engineering.Comment: 29 pages, 10 figure

Perceptions and Realities of Text-to-Image Generation

Generative artificial intelligence (AI) is a widely popular technology that will have a profound impact on society and individuals. Less than a decade ago, it was thought that creative work would be among the last to be automated - yet today, we see AI encroaching on many creative domains. In this paper, we present the findings of a survey study on people's perceptions of text-to-image generation. We touch on participants' technical understanding of the emerging technology, their fears and concerns, and thoughts about risks and dangers of text-to-image generation to the individual and society. We find that while participants were aware of the risks and dangers associated with the technology, only few participants considered the technology to be a personal risk. The risks for others were more easy to recognize for participants. Artists were particularly seen at risk. Interestingly, participants who had tried the technology rated its future importance lower than those who had not tried it. This result shows that many people are still oblivious of the potential personal risks of generative artificial intelligence and the impending societal changes associated with this technology.Comment: ACM Academic Mindtrek 202

Text-to-Image Generation: Perceptions and Realities

Generative AI is an emerging technology that will have a profound impact on society and individuals. Only a decade ago, it was thought that creative work would be among the last to be automated - yet today, we see AI encroaching on creative domains. In this paper, we present the key findings of a survey study on people's perceptions of text-to-image generation. We touch on participants' technical understanding of the emerging technology, their ideas for potential application areas, as well as concerns, risks, and dangers of text-to-image generation to society and the individual. The study found that participants were aware of the risks and dangers associated with the technology, but only few participants considered the technology to be a risk to themselves. Additionally, those who had tried the technology rated its future importance lower than those who had not.Comment: Accepted at Generative AI in HCI workshop, CHI '2

Lääkebarometri 2017 : Aineistonkeruu ja tutkimusseloste

Fimea toteutti syksyllä 2017 järjestyksessään toisen kyselytutkimusaineistoihin perustuvan Lääkebarometrin. Kyseessä on kyselytutkimus, jonka aineisto on kerätty sekä postikyselynä että verkkokyselynä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvata kansalaisten käsityksiä ja kokemuksia lääkkeiden hyödyistä ja haitoista sekä halukkuudesta osallistua päätöksentekoon hoitoa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Lisäksi kyselyssä selvitettiin ajantasaisen lääkityslistan käyttöön sekä lääkkeiden hankintaan liittyviä asioita. Postikyselyn otos (n= 8 000) poimittiin väestötietojärjestelmästä satunnaisotannalla 18–79-vuotiaista suomalaisista. Verkkokyselyn otos (n= 8 987) muodostui Taloustutkimus Oy:n verkkopaneeliin kuuluvista 18–79-vuotiaista suomalaisista. Molemmat otannat oli stratifioitu sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan. Verkkokyselyn tavoitteena oli saada 2 000 vastausta. Postikyselyyn vastasi 3 622 henkilöä (45,3 %) ja verkkokyselyyn 2 149 henkilöä (23,9 %). Aineistot on kerätty identtisillä kyselylomakkeilla. Aineistoja voidaan käyttää tutkimuksessa erillisinä tai yhdistettynä. Aineistojen edustavuutta tarkasteltiin vertaamalla aineistojen jakaumia vuoden 2016–2017 väestöjakaumiin. Tarkastelun kohteena olivat sukupuoli, ikä, sosioekonominen asema (koulutus, pääasiallinen toiminta ja tulot), siviilisääty ja asuinalue. Selkein ero suhteessa väestöön havaittiin ikäjakaumassa. Aineistot ovat yliedustettuja vanhemmissa ikäryhmissä ja aliedustettuja nuorten osalta. Naiset olivat hieman yliedustettuna molemmissa kyselyissä suhteessa väestön. Eläkeläiset olivat yliedustettuja, kun taas työssäkäyvät ja työttömät olivat aliedustettuja molemmissa aineistoissa. Verkkokyselyssä matalasti koulututet olivat aliedustettu ja korkeasti koulutetut yliedustettu, kun taas postikyselyn koulutustaso vastasi varsin hyvin väestön koulutustasoa. Kaupungissa asuvat olivat aliedustettu postikyselyssä ja yliedustettu verkkokyselyssä, kun taas haja-asutusalueilla asuvat olivat yliedustettu postikyselyssä ja aliedustettu verkkokyselyssä. Vaikka aineistojen edustavuutta koskevan analyysin perusteella postikyselyyn ja verkko-paneeliin vastanneet eroavat toisistaan jossain määrin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden osalta, on kyselyyn vastanneissa myös samankaltaisuuksia. Suorien jakaumien perusteella aineistot tuottavat suhteellisen samankaltaisia tuloksia tarkasteltaessa lääkkeisiin tai lääkehoitoihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä. Myöskään terveydentilaa kuvaavien muuttujien suhteen posti- ja verkkokyselyihin vastanneet eivät juuri eronneet toisistaan. Erot posti- ja verkkokyselyyn vastanneiden taustoissa tulee kuitenkin tiedostaa tutkimuksia suunnitellessa ja tehtäessä kyseisillä aineistoilla.Tiivistelmä myös ruotsiksi ja englanniks

Compact NMR relaxometry of human blood and blood components

Nuclear magnetic resonance relaxometry is a uniquely practical and versatile implementation of NMR technology. Because it does not depend on chemical shift resolution, it can be performed using low- field compact instruments deployed in atypical settings. Early relaxometry studies of human blood were focused on developing a diagnostic test for cancer. Those efforts were misplaced, as the measurements were not specific to cancer. However, important lessons were learned about the factors that drive the water longitudinal (T1) and transverse (T2) relaxation times. One key factor is the overall distribution of proteins and lipoproteins. Plasma water T2 can detect shifts in the blood proteome resulting from in- flammation, insulin resistance and dyslipidemia. In whole blood, T2 is sensitive to hemoglobin content and oxygenation, although the latter can be suppressed by manipulating the static and applied magnet- ic fields. Current applications of compact NMR relaxometry include blood tests for candidiasis, hemostasis, malaria and insulin resistance

Interactionist Approach to Visual Aesthetics in HCI

Visual Aesthetics has gathered interest among scholars in HCI research. The growing interest stems from examinations of the aesthetic-usability effect (“what is beautiful is usable”), and possibly vice versa. Thus, numerous studies focus on understanding how we make sense and experience visual entities in interacting with technology. However, theoretical, and methodological stances vary, which impact conclusions of the studies conducted, and thus, affect design implications. Visual experience research in HCI lacks detailed conceptualizations of the constituents of visual experience and understanding of how these conceptualizations affect the overall research results through implicit methodological stances taken. In this paper, an overview of methodological stances to visual aesthetics in HCI research is presented and an interactionist approach is discussed which combines objectivist and subjectivist methodological stances and enriches our understanding of current research of visual aesthetics in HCI. In addition, methodological grounds of interactionism are described and extended from cognitive processing fluency paradigm to take into account the overall complexity of visual experience. Moreover, conceptualization of visual experience from cognitive-affective perspective in line with interactionism is discussed, following with metodical considerations of interactionism, and issues related to the role of visual stimuli in examining visual aesthetics in HCI.peerReviewe

Towards Essential Visual Variables in User Interface Design

This paper focuses on visual variables in user interface design from the user perspective. Visual design of user interfaces is essential to users interacting with different software. The study is conducted with 3E-templates for users to express their impressions by writing and drawing regarding visual website design. The data is analyzed with qualitative content analysis through interpretation framework. The results of this study provide new insights into user-centered visual user interface design. The results indicate which are the most essential visual variables in user interface design and therefore should be emphasized in user-centered design that promotes positive UX and, thus, benefit user-centered visual UI design. The results of this study are beneficial for researchers in the field of visual aesthetics in human-computer interaction and to user interface designers.peerReviewe

Apperceiving visual elements in human-technology interaction design

Visual design of technological artefacts is an integral part of peoples’ experiences in technology-interaction. Visual product properties are capable of eliciting affective responses and multisensorial experiences in human- technology interaction. Current research in the field of human-technology interaction focuses on visual, emotional and multisensory aspects of interaction in addition to functionality and usability. However, the focus has not been on how performative aspects of visual elements affect technology-interaction as a cognitive sense making process shaping human experiences. To design technological contact points to be made sense of, the substance of visual representations requires clarification to conduct argument-based technology- design, and to base design solutions on scientific results. Therefore, research is required to explicate what visual experience is in human-technology interaction, how its constituent factors and underlying dynamics can be studied, and how to design with this research-based knowledge. In this thesis, visual elements contributing to cognitive and affective processes of visual experience in human-technology interaction are examined from an interactionist perspective. The focus is on the role of visual elements in visual usability, aesthetic appeal and emotional aspects in experiencing technological artefacts and to explicate visual experience in appraising visual stimuli via apperception. The explication of visual experience as a cognitive- affective process contributes fundamentally to how visual representations of technological artefacts are made sense of and experienced, and thus, provides a basis for argument-based visual technology-design. As a result of an interactionist approach in examining visual element appraisals in human- technology interaction, a theoretical framework is presented. The framework integrates different dimensions of visual experience with interactionist methodological position and functions as a basis for argument-based visual design. The constituent dimensions of visual experience are visual usability and aesthetic appeal, which are the concepts with which visual experiences are studied and explicated in detail as operationalised in the experiments presented in the seven attached articles. The framework of visual experience can be utilised as a discourse tool in research and design of visual technological designs, and as an explanatory framework for argument-based visual design